Tutkimustulos: Nuoremmat varusmiesikäluokat ovat aiempaa sosiaalisempia

Itseluottamuksen, seurallisuuden ja johtamismotivaation kaltaiset persoonallisuuspiirteet vahvistuvat tasaisesti, kun 1970-luvun lopussa syntyneitä varusmiesikäluokkia verrataan 1960-luvulla syntyneisiin.

Suomalaisten miesten käsitys omista sosiaalisista taidoistaan kuten itseluottamuksesta, seurallisuudesta ja johtamismotivaatiosta paranee tasaisesti yli ajan. Ikäluokkien sekä 1970-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa syntyneiden välillä näkyy hyvin selkeä ero.

Vastaukset persoonallisuustestissä ennustavat hyvin tuloja myöhemmin elämässä, joten persoonallisuuden kehityksellä on tärkeä taloudellinen merkitys.

”Sosiaaliset taidot ovat työelämässä entistä tärkeämpiä. On mielenkiintoista että niissä on vahva positiivinen trendi varusmiespopulaatiossa”, sanoo professori Roope Uusitalo (kuvassa) Jyväskylän yliopistosta. Taidot Työhön –hanketta johtava Uusitalo on yksi tällä julkaistavan tutkimusartikkelin Secular Rise in Economically Valuable Personality Traits kirjoittajista.

VATT:n, Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä on analysoinut 420 000:n suomalaismiehen persoonallisuustestien tulokset. Puolustusvoimien varusmiehille teettämiin peruskokeisiin perustuva aineisto kattaa kaikki vuosina 1962–1976 syntyneet varusmiehet.

”Tutkimuksessa käytetään yleisen asevelvollisuuden ansiosta syntynyttä edustavaa otosta suomalaisista miehistä. Naisia ei tutkimuksen tulokset auta ymmärtämään yhtään aikaisempaa paremmin”, Uusitalo sanoo.

Tutkijat mittaavat muutosten suuntaa ja merkitystä ennustamalla testivastausten perusteella työtuloja 30–34 -vuoden iässä. Tulosten mukaan 1976 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet ennustavat 12 % korkeampia tuloja kuin 1962 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet.

Monissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu älykkyystestien tulosten nousu ikäluokkien välillä. ”Me näytämme, että samanlainen kehitys löytyy myös persoonallisuustestien tuloksille”, sanoo tutkimusryhmään kuuluva VATT:n tutkimusohjaaja Matti Sarvimäki.

Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä tällä viikolla julkaistava tutkimus on tärkeä, sillä ei-kognitiivisten taitojen eroja ikäluokkien välillä on vaikea tutkia luotettavasti edustavien aineistojen ja vertailukelpoisten testien puutteen vuoksi. Suomalainen varusmiesaineisto tarjoaa tutkimukselle ainutlaatuisen mahdollisuuden yleisen asevelvollisuuden ja pitkään samanlaisena pysyneen testipatterin ansiosta.

Tutkimuksen tekijät ovat Markus Jokela (Helsingin yliopisto), Tuomas Pekkarinen ja Matti Sarvimäki (VATT), sekä , Marko Terviö (Aalto-yliopisto) ja Roope Uusitalo (Jyväskylän yliopisto).

 


Tutkimuskonsortio