Millä taidoilla kilpailla koneita ja robotteja vastaan?

Mikään ammatti ei ole immuuni teknologiselle kehitykselle, koska koneet kykenevät suoriutumaan entistä paremmin tehtävistä, joita vain jokin aika sitten pidettiin niille lähes mahdottomina. Siksi nyt on korkea aika miettiä keinoja pärjätä kilpajuoksussa teknologiaa vastaan.

Juho Jokinen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Koneet ja robotit ovat menneinä vuosina korvanneet ihmistyötä erityisesti sellaisissa ammateissa, joiden työtehtävät ovat helposti ennakoitavia ja selkeästi määriteltyjä. Koneiden syrjäyttämäksi on joutunut esimerkiksi suuri joukko erilaisia toimistotyöntekijöitä ja teollisuuden kokoonpanotyöntekijöitä. Näissä ammateissa on tyypillisesti pärjännyt verrattain matalalla koulutuksella ja osaamisella.

Viimeaikaiset esimerkit kuitenkin osoittavat, että myös korkean osaamistason ammatit ovat yhä alttiimpia teknologian mukanaan tuomille työtehtävien muutoksille. Erilaiset tekoälyohjelmat tekevät tuloaan esimerkiksi rahoitus-, lainopillisille ja lääketieteellisille aloille, joilla menestyminen on tyypillisesti vaatinut korkean koulutuksen lisäksi pitkän työkokemuksen myötä karttunutta osaamista. Vaikka uudet teknologiat toimivat näillä aloilla usein ihmistyötä avustavana ja täydentävänä tekijänä, nopea teknologinen kehitys saattaa johtaa siihen, että myös kyseisillä aloilla tietyt ammatit altistuvat merkittävälle automatisoinnille jo lähitulevaisuudessa.

Kun koneet kykenevät suoriutumaan paremmin ja paremmin tehtävistä, joita pidettiin niille vain jokin aika sitten lähes mahdottomina, eivät käytännössä mitkään ammatit ole immuuneja teknologiselle kehitykselle. Tällöin keskeiseksi kysymykseksi nousee: Kun työtehtävät eriytyvät yhä selvemmin ihmisten ja koneiden suorittamiin, millaisia taitoja työmarkkinoilla tarvitaan tulevaisuudessa?

Tällaisiksi taidoiksi on ehdotettu erilaisia ihmisille luontaisia, mutta koneille vaikeita taitoja, kuten aistimiseen yhdistyviä hienomotorisia taitoja. Esimerkistä käy vaikkapa kirurgin ja parturi-kampaajan ammatit, joissa molemmissa vaaditaan muiden taitojen ohella näön ja käsien liikkeiden täsmällistä yhteensovittamista.

Ihmisillä säilyy tärkeä rooli myös tehtävissä, jotka vaativat luovaa ongelmanratkaisua, mielikuvitusta, kekseliäisyyttä ja uusien ideoiden kehittelyä. Esimerkiksi voidaan nostaa taide- ja kulttuurialat. Tekoälyohjelmat kykenevät jo nykyisellään tuottamaan kuvataidetta, musiikkia, runoutta ja proosaa jopa niin hyvin, että teoksia arvioivien on vaikea erottaa niitä ihmistaiteilijoiden tekemistä. Tekoälyn luomistaito perustuu kuitenkin ensisijaisesti aiempien taiteilijoiden teoksista oppimiseen, kun taas uusien ideoiden keksiminen teosten aiheiksi on sille vaikeaa.

Myös ihmissuhde- ja sosiaaliset taidot tulevat oletettavasti korostumaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tämän olettaman tueksi voidaan esittää erilaisia syitä, kuten se, että ihmiset haluavat tietyissä tilanteissa asioida ennemmin ihmisten kuin koneiden ja robottien kanssa. Esimerkiksi psykologien ja terapeuttien työtehtäviä luonnehtii vahvasti ihmisten välinen henkilökohtainen kanssakäyminen. Toisaalta sosiaaliset tilanteet vaativat monimutkaisia taitoja kuten asiayhteyksien tunnistamista ja tilannetajua (esimerkiksi ilmeisiin, eleisiin ja äänensävyihin reagoimista), minkä vuoksi ne ovat vaikeasti koneiden opittavissa.

Taidot Työhön -hankkeeseen sisältyvän tutkimuksemme tulokset viittaavatkin vahvasti siihen, että sosiaalisten taitojen rooli on korostunut Suomen työmarkkinoilla viime vuosikymmeninä. Tämä näkyy ensinäkin siinä, että työpaikkojen osuus on kasvanut hyviä sosiaalisia taitoja vaativissa ammateissa, ja puolestaan laskenut ammateissa, joissa sosiaalisten taitojen merkitys on vähäisempi.

Tutkimustuloksemme osoittavat myös, että sosiaalisemmat henkilöt tienaavat muita enemmän, ja että tämä ansioero on ollut viime vuosina kasvussa. Toisaalta tuloksistamme käy ilmi, että työmarkkinoilla palkitaan merkittävissä määrin myös paremmista kognitiivisista kyvyistä, jotka ovat suorassa yhteydessä korkeampiin ansioihin. Kaikkein eniten tienaavat ne työntekijät, jotka ovat sekä muita sosiaalisempia että kognitiivisesti kyvykkäämpiä.

Ennen kaikkea tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuu tarve jatkuvalle uusien taitojen oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle, ja yleisemmin mukautumiskyvylle, kun vanhat taidot voivat teknologisen kehityksen myötä muuttua nopeastikin turhiksi.

 


Tutkimuskonsortio