Kokeilusta kivijalka varhaiskasvatusuudistukselle

Keskustelu perhevapaista ja varhaiskasvatuksesta on käynyt kuluneen kevään aikana ajoittain kiivaana. Puolueet ja etujärjestöt ovat aktiivisesti esitelleet omia ehdotuksiaan nykyisen perhevapaapolitiikan muuttamiseksi, ja hallitus päätti puoliväliriihessään laskea pienituloisten päivähoidon maksuja. Perhe- ja päivähoitopolitiikka on erityisen herkkä aihealue, ja kipinöitä on lentänyt myös hallituksen sisällä.  Viimeisimmän lisäyksen keskusteluun tuo Kirsti Karilan, Tuomas Kososen ja Satu Järvenkallaksen Opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta tehty ansiokas selvitys varhaiskasvatuksen kehittämistarpeista. Selvityksessä käydään kattavasti läpi varhaiskasvatuksen nykytila sekä aiheesta tehty tutkimus, ja arvioidaan varhaiskasvatukseen ja sen maksuihin tehtävien mahdollisten muutosten vaikutuksia. Suosittelen lämpimästi aiheesta kiinnostuneita tutustumaan selvitykseen lähemmin.

Tuomas Matikka
Erikoistutkija, VATT

 

Yksi selvityksen keskeisistä tavoitteista on pohtia keinoja kasvattaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuutta, mikä onkin Suomessa verrattain alhainen.  Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrän kasvattamisella on nähtävissä kaksi pidemmällä aikavälillä toteutuvaa hyötyä: Laadukas varhaiskasvatus parantaa lasten myöhempää oppimiskykyä, ja auttaa ehkäisemään erityisesti huonommista taloudellisista lähtökohdista ponnistavien lasten syrjäytymistä. Lisäksi laajempi osallistuminen varhaiskasvatukseen on omiaan nostamaan pienten lasten äitien työllisyysastetta.

Tärkeimpänä keinona varhaiskasvatusasteen nostamiseksi selvitys esittää varhaiskasvatusmaksujen merkittävää alennusta erityisesti pienituloisille perheille. Vaikka muutamien aiempien tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että maksuilla on vaikutusta varhaiskasvatuksen käyttöasteeseen, on vaikutuksen suuruudesta kuitenkin hankala esittää tarkkaa lukua joka sopisi erityisesti Suomen nykytilanteeseen. Lisäksi varhaiskasvatuksen vaikutukset lapsiin ja maksujen vaikutus äitien työssäkäyntiin ovat epäselviä, vaikka aiempaa tutkimusta näistäkin on toki olemassa, muttei juurikaan Suomesta.

Varhaiskasvatusmaksun alennusta tai jopa sen poistamista olisikin tärkeää kokeilla ennen laajamittaista uudistusta. Hyvin toteutetun kokeilun avulla voidaan saada luotettavaa tietoa maksujen ja varhaiskasvatuksen vaikutuksista. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, täytyy kokeilu suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Varhaiskasvatusmaksuja aidosti satunnaistamalla voidaan saada yksiselitteistä evidenssiä niiden vaikutuksesta varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Satunnaiskokeiluista ja niiden järkevästä toteutuksesta löytyy kattavammin tietoa täältä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka kokeilu aloitettaisiin heti, niin lopulliset tulokset valmistuvat aikaisintaan muutaman vuoden päästä kokeilun päättymisestä. Tässä kohtaa toivoisinkin poliittisilta päättäjiltä nykyistä enemmän malttia. Mikäli varhaiskasvatusuudistus halutaan toteuttaa tutkittuun tietoon perustuen, tulisi sen valmistelun, kokeilut mukaan lukien, ulottua ainakin tämän vaalikauden yli. Kuten Karilan, Kososen ja Järvenkallaksen selvityksessä todetaan, vain satunnaistetun kokeilun kautta voidaan oppia miten maksujen muutokset todellisuudessa vaikuttavat varhaiskasvatukseen osallistumiseen, ja miten varhaiskasvatus vaikuttaa lapsiin ja heidän vanhempiinsa.


Tutkimuskonsortio