Katse Twitteriin: miltä #amisreformi näyttää?

Ammatillisen koulutuksen uudistus, ns. amisreformi, on toteutusvaiheessa. Pitkin vuotta amisreformi on herättänyt keskustelua useilla eri foorumeilla, myös Twitterissä. Miltä keskustelu Twitterissä aihetunnisteen #amisreformi ympärillä näyttää? Ja millaisia kipupisteitä reformiin liittyy Twitter-datan valossa?

Heta Rintala, tohtorikoulutettava, Tampereen teknillinen yliopisto

 

Yleisen mielipiteen ymmärtäminen on keskeistä koulutusuudistusten toteutuksessa, sillä ilman tukea uudistukset voivat jäädä toteutumatta. Myös sosiaalisella medialla on nykyisin oma roolinsa uudistuksissa: päättäjät ja sidosryhmät voivat edistää ja tukea uudistuksia sosiaalisen median välityksellä, mutta toisaalta samat kanavat tarjoavat mahdollisuuden myös uudistusten vastustamiseen kenelle tahansa. Sosiaalinen media voikin osaltaan auttaa ymmärtämään entistä paremmin sitä, kuinka uudistuksiin suhtaudutaan.

 

Sosiaalisen median viestintävälineenä Twitter on erityisen mielenkiintoinen avoimuutensa, mutta myös käyttäjäkuntansa vuoksi. Kansainvälisesti Twitter näyttäytyy hallitusten ja ministeriöiden sosiaalisen median pääkanavana, ja myös Suomessa Twitter on yhteiskunnallisen keskustelun alusta, jonka aktiivisiin käyttäjiin kuuluu poliitikkoja, journalisteja ja asiantuntijoita. Vaikka Twitter ei erityisen käyttäjäkunnan vuoksi edusta yleistä mielipidettä, löytyvät Twitteristä todennäköisesti juuri ne päättäjät, toimijat ja sidosryhmät, joilla on todellista valtaa vaikuttaa uudistuksiin tukemalla tai vastustamalla niitä. Toki Twitter tarjoaa myös kenelle tahansa mahdollisuuden suoraan vuorovaikutukseen päättäjien kanssa. Näin ollen herääkin kysymys, ketkä Twitterissä sitten amisreformista keskustelevat.

 

Keräsimme tutkimusta varten 2400 twiittiä aihetunnisteen #amisreformi avulla (aikavälillä 29.12.2017–7.6.2018). Tutkimus osoittaa, että #amisreformin ympärille muodostunut verkosto kattaa hieman yli 800 Twitterin käyttäjää. Tämä verkosto ei kuitenkaan ole tiivis, vaan verkostosta erottuu selkeästi muutama keskeinen toimija. Näihin keskeisiin toimijoihin lukeutuvat opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, näiden johtoa sekä opetus- ja kulttuuriministeri. Sidosryhmistä esiin nousevat erityisesti Suomen Yrittäjät, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

 

Jos verkostosta tarkastellaan lähemmin toimijoita tai henkilöitä, joilla on erityistä suosiota tai arvovaltaa verkostossa, erottuvat verkostosta edelleen selkeästi esimerkiksi opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeri. Tutkimuksen perusteella näyttääkin lopulta siltä, että vaikka usea toimija tai henkilö jollain tapaa ilmaisee mielipiteensä amisreformista, todellista keskustelua toimijoiden välillä on vain vähän.

 

Mistä Twitterissä sitten amisreformiin liittyen keskustellaan ja missä sävyssä? Twiittien sisällön tarkastelu osoittaa, että usein twiitit sisältävät yleisellä tasolla informaatiota ja huomioita amisreformista. Tarkempina teemoina twiiteissä korostuvat koulutuksen ja työelämän yhteistyö, joka nähdään oleellisena osana uutta ammatillista koulutusta; uusi opettajuus, jota vaaditaan eri oppimisympäristöissä toimimisessa ja yksilöllisten opintopolkujen tukemisessa, sekä; osaaminen ja taidot, joita peilataan suhteessa työelämään sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Keskustelun sävyn tarkastelu puolestaan paljastaa, että suurimmaksi osaksi keskustelu on neutraalia tai positiivista. Negatiivinen sävy löytyy automatisoidun sentimenttianalyysin perusteella alle 15 prosentista twiittejä.

 

Yksittäisissä negatiivisissa kommenteissa amisreformi liitetään tiiviisti koulutusleikkauksiin ja uusi opettajuus sekä uudet oppimisympäristöt saavat myös kritiikkiä. Negatiivisiksi seikoiksi koetaan erityisesti lähiopetuksen väheneminen, virtuaaliset oppimisympäristöt sekä entistä yksilöllisemmät koulutuspolut, jotka edellyttävät opiskelijoilta entistä itseohjautuvampaa otetta. Kritiikki ulottuu myös työpaikkojen todellisiin valmiuksiin tarjota oppimismahdollisuuksia, työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatuun sekä opiskelijoiden puuttuviin perustaitoihin.

 

Opettajien näkökulmasta esiin tuodaan myös huoli siitä, että uusi rahoitusmalli lisää entisestään painetta päästää kuka tahansa läpi myös puuttuvalla osaamisella. Laajemmin reformiprosessissa kritiikkiä herättävät kiire, säätelyn määrä sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen uudistaminen erillisinä.

 

Tutkimuksen perusteella amisreformilla on kokonaisuutena tukea, jota tarjoavat myös aktiiviset sidosryhmät. Toisaalta tutkimuksessakin esiin nousseet haasteet ja viimeaikainen keskustelu ammatillisista opettajista ja amisreformin toteutuksesta on syytä huomioida. Opettajat ovat keskeisessä roolissa, sillä juuri he voivat muuttaa tai säilyttää oppilaitosten käytäntöjä ja vaikuttaa näin koulutusuudistusten toteutumiseen.

 

Lähde:

Rintala, H., Jussila, J., & Nokelainen, P. (2018). The reform of vocational education and training in Finland: Insights from Twitter. In C. Nägele & B. E. Stalder (Eds.), Trends in vocational education and training research. Proceedings of the European Conference on Educational Research (ECER), Vocational Education and Training Network (VETNET) (pp. 304–313). https://doi.org/10.5281/zenodo.1319706


Tutkimuskonsortio